TPS:n uusi kannattajakatsomo.

Suomalaisessa jääkiekkokentässä vuosi 2012 on merkittävä ainakin katsomokulttuurin osalta. Positiivisia merkkejä katsomokulttuurin kehittymisestä ja jopa harppauksista on nähtävillä monella eri paikkakunnalla Suomessa. Mainittakoon, että esimerkiksi Helsingissä Jokeri-kannattajien Eteläpääty ry jatkaa kasvamistaan ja tuloksena Eteläpäädyn käyttöön otettiin lisää katsomotilaa. Turussa on seuran puolesta aktivoiduttu ja perustettu kannattajille oma seisomakatsomo, johon voi ostaa edullisesti kausikortin. Seura jopa hakee avoimesti kannattajatoiminnalle vetäjiä. Mistä tässä kaikessa on kysymys? Miksi seurat ovat myös aktivoituneet katsomokulttuurin kehittämisessä?

Suomalaisia ammattitaitoisia ja jääkiekkokulttuuria laaja-alaisesti ymmärtäviä seurajohtajia kun listataan niin ensimmäiseksi huulille tulee nimi Jarmo Kekäläinen. Kekäläinen on oman pelaajauransa lisäksi toiminut maailman kovimmassa kiekkoliigassa NHL :ssä eri johtotehtävissä sekä kotimaisessa liigassa HIFK:n urheilutoimenjohtajana. Rapakon takainen kannattajatoiminta on ehkä eurooppalaiseen makuun liian päälle liimattua ja muovista, mutta yksi asia minkä Kekäläinen lienee oivaltanut ulkomaankomennuksellaan : miten luodaan yhteisö, perhe joukkueen tueksi.

Kekäläinen on luennoinut aiheesta ja muun muassa Youtube-palvelusta löytyy video Jarmo Kekäläisen luentoon ”Kuinka kontrolloida urheilubisneksen asiakastyytyväisyyttä kun vain voitto kelpaa?”. Kekäläisen vastaus kysymykseen on yksinkertainen : ”Yleisö, asiakkaat ja fanit ovat yhteisö, joka elää tämän suosikkijoukkueensa mukana kaikki ilot ja surut.” Eli luodaan siis yhteisö, joka on joukkueen takana tilanteesta huolimatta.

Yhteisön luominen ei ole yksinkertainen prosessi ja tämän kirjoituksen tarkoituksena on avata, mikä on kannattajien (RB) näkökulmasta olennaista kun puhutaan seuran ja kannattajien välisestä yhteistyöstä ja yhteisön syntymisestä.

SEURAN JA KANNATTAJAYHTEISÖN  VÄLINEN YHTEISTYÖ

Yhteistyö seuran ja kannattajien välillä on luonnollisesti tärkeää. Aktiivisen kannattajatoiminnan näkökulmasta on tärkeää, että seuran kanssa käytännön asiat hoituvat – esimerkiksi tifo-järjestelyt, tapahtumien järjestäminen ja avoin dialogi vaikkapa ottelutapahtuman kehittämiseksi. Jokeri-organisaatio näytti, kuinka paljon se arvostaa äänekkäitä kannattajiaan laajentamalla kannattajakatsomoa kysynnän ylittäessä tarjonnan. TPS:n organisaatio taas yrittää elvyttää TPS:n kotihallin hiipunutta tunnelmaa rakentamalla aktiiviselle kannattajatoiminnalle pohjan, jolta on hyvä lähteä rakentamaan toimintaa.

Kannattajatoiminnan pitää kuitenkin syntyä kannattajista itsestään – intohimosta seuraa ja lajia kohtaan. Mitkään alennetut kausikortit tai hyvät olosuhteet eivät kanna pitkälle, vaan katsomotoiminta ja sen kehittämisen pitää olla kannattajien harteilla. Uskottava ja sitoutunut kannattajatoiminta taas syntyy yhteisen intohimon lisäksi yhteisesti sovituista arvoista, yhdessäolosta ja laadukkaasta tekemisestä. Laadukasta tekemistä ovat esimerkiksi erilaiset julkaisut, graafinen ilme, kannattajatoiminnan vaikuttavuus, visuaalisuus katsomossa, yhdessäolo ja tärkeimpänä katsomotoiminta.

Parasta mitä seura voi tehdä siis on luoda katsomokulttuurin kehittymiselle hyvät olosuhteet ja näyttää kannattajille, että seura arvostaa heitä ja pitää heitä tärkeänä osana toimintaansa. Muun katsomotoiminnan ja kannattajakulttuurin kehittämisen seura voi jättää kannattajien harteille. Seuralla on kuitenkin tärkeä rooli yhteisöllisyyden syntymisessä – mainonnan ja sosiaalisen median kautta esimerkiksi ilmaisemalla, että ”Hei kannattajat, olette meille tärkeitä. Yhdessä voitetaan ja yhdessä hävitään”.

Kannattajatoiminnassa vastuu toiminnasta pitää kuitenkin olla kannattajilla itsellään ja riippumattomuus on tärkeä arvo. Joskus myös seura tekee vääriä ratkaisuja ja silloin kannattajilla pitää olla mahdollisuus ilmaista mielipiteensä asiasta. Se ei onnistu jos syödään samalta lautaselta. ”Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat..” Paras tilanne syntyy kun yhteinen tahtotila on niin kannattajilla kuin seurallakin ja molemmat arvostavat toistensa panosta niin hienon ottelutapahtuman kuin katsomokulttuurin kehittämisessä.

TOIVEENA PÄÄTYSEISOMAKATSOMON PALAUTTAMINEN

Äijänsuo on perinteisesti ollut paha paikka vastustajalle. Äänekäs kotiyleisö ja tiivistunnelmainen halli on takavuosina ollut varsinainen hornankattila. Vuoden 2005 jälkeen jotain olennaista kuitenkin menetettiin kun päädyssä sijaitseva seisomakatsomo päätettiin siirtää nykyiselle paikalleen sivustalle. Tunnelma Äijänsuolla kuoli ja vuosikausia Raumalla oli vain harvoin edes kohtuullinen tunnelma. Joskus tarvitsee käydä pohjalla ennen kuin jotain uutta syntyy. Vuosikausia kestänyt tyytymättömyys hallin tunnelmaan kannattajien keskuudessa johti loppujen lopuksi väistämättömään, eli uudenlaisen kannattajatoiminnan syntyyn.

Päätykatsomon mallia Saksasta.

Raumam Boikien ja Lukon edustajien välisessä kehityskeskustelussa 18.4.2012 (http://raumamboja.fi/2012/04/18/kohti-valoisampaa-tulevaisuutta-kehityskeskustelu-lukon-johdon-kanssa/) Lukon toimitusjohtaja Timo Rajala sanoikin, että seisomakatsomon siirtäminen päädystä pois oli iso virhe. Seuraavan halliremontin yhteydessä seisomakatsomo olisi syytä palauttaa päätyyn ja näin Raumalle saataisiin vielä paremmat edellytykset katsomokulttuurin juurruttamiseksi.

Alle kahden viikon päästä se alkaa. Kannattaa olla paikalla.

Syysterveisin,

Raumam Boja