Kävimme syyskuussa neljän Raumam Bojan kanssa katsastamassa pohjoismaiden kuumimman derbyn Tukholmassa. Itse asiassa matka oli siitä syystä lähes vastustamaton, että peräkkäisinä iltoina pelattiin kaksi derbyä: Maanantaina (19.09.) Råsundassa AIK-Djurgården futisottelu ja heti tiistaina (20.9.)vuorossa oli lätkämatsi Djurgården-AIK Globenissa. Harvinaista herkkua siis.

Vertailupohjaa reissuun oli hankittu perjantai-illan ( 16.9.) Ässät-Lukko Satakunnan paikalliskamppailussa sekä lauantain (17.9.) El Clásicossa Lukko-Saipa. Porissa katsojia oli paikan päällä n. 6500 ja Raumalla 3500 henkeä.

Till Stockholm

Tiukan budjettimme takia matkustimme Turun satamaan opiskelutoverin kyydissä sunnuntai-iltana. Tosin tämä loi myös mahdollisuuden napsaista ensimmäinen matka-olut auki jo ennen satamaa lievittääksemme matkajännitystä. Menomatkan vietimme yhteisessä kahdeksan euron sviitissä vesirajan alapuolella. Eläkeläisten ja lapsiperheiden lisäksi Viking Isabellalla matkusti myös muita urheiluviihteen suurkuluttajia. Keltamustaa huivia ja paitaa näkyi jo laivalla. Nukkumaan menimme jo aikaisin siinä puoli kolmen aikaan aamuyöllä, jotta heräisimme aamulla satamasta virkeinä uuteen päivään.

Tukholman Gamla Stanissa sijaitsee lukuisia pieniä ja mukavia kahviloita. Valitsimme sokkona yhden ja joimme siinä aamukahvit sekä jaoimme sämpylät. Hostelliin pääsimme kirjautumaan yhdeksän jälkeen. Suihkun kautta puhtaiden lakanoiden väliin hetkeksi lukemaan Veikkaajaa. Hostelli, johon syöksyimme, on nimeltään Castanea Old Town Hostel. Erittäin siisti, sijainniltaan hyvä ja kohtuu edullinen hostelli, jota Boja suosittelee Tukholmaan matkaaville.

Puolen päivän aikaan laitoimme lämmintä päälle ja lähdimme tsekkaamaan pakolliset nähtävyydet. Gamla Stanista esimerkiksi Kungliga Slottet ja sen ympäristö ovat näitä. Vasa Gatanilla pyörimme muiden suomalaisten turistien tavoin katselemassa kalliita postikortteja ja Tre Kronor-paitoja. Kävimme syömässä kiinalaisessa, minkä jälkeen suuntasimme kapakkaan. Keskustan kapakoiden oluet olivat lopulta liian tyyriitä budjetillemme ja tasapainottaaksemme sitä kävimme Systembolagetissa hankkimassa muutaman export-olusen.

Pregame-tunnelmaa

Päätimme lähteä ajoissa Solnaan hakemaan pregame-tunnelmaa paikallisista pubeista. T-Centralenista eli keskusasemalta Råsundaan on matkaa 7-8 kilometriä, joten matkustimme metrolla sinne. Sinisen linjan T11 Akallan suuntaan vie suoraan perille. Ostimme 200 kruunulla Förköpsremsa 16 matkan kortin, jonka laskimme olevan edullisin meille. Opiskelijat voivat saada joissain tapauksissa alennusta lipuista.

Liput matseihin olimme etukäteen ostaneet ja tulostaneet sivuilta www.ticnet.se. Sivut vastaavat suomalaisen lippupalvelun sivuja, tosin ne ovat toimivammat: lähes kaikki ruotsalaisten urheilutapahtumien liput löytyvät täältä. Sivut ovat saatavilla englanninkielisinä ja voit maksaa nettipankin kautta liput. Sinun tarvitsee vain luoda tunnukset eli rekisteröityä ja lippujen tilaaminen sekä niiden tulostaminen on helppoa.

AIK-Djurgården, Råsunda, Solna (19.9.2011)

 

Kauden ensimmäisessä derbyssä 4.4. paikalla oli lähes 30 000 ihmistä ja meininki oli kuuleman mukaan maaginen. Sunnuntai-iltapäivään mennessä lippuja tähän loppukauden derbyyn oli myyty reippaasti yli 20 tuhatta, joten kiihkeä tunnelma oli taattu. Vielä laskeutuessamme metroon Tukholman keskustassa satoi hieman vettä, mutta Solnassa aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Aluksi suuntasimme AIK:n fanituotekauppaan. Tiesimme kyllä, että poliiseja tulisi olemaan runsaasti ympäri stadionia paljon. Ja olihan niitä paljon. ”Våra sånger mot deras batonger”.

Kannanotto positiivisen kannatuskulttuurin puolesta

Jos ei olisi ollut tietoinen, että Järnkaminerna (DIF-fanit) sekä Black Army (AIK-fanit) olivat sopineet yhteisestä protestista SvFF:ää eli Ruotsin Palloliittoa vastaan, niin tunnelma olisi ollut täydellinen pettymys. Tai miten sen nyt voisi ilmaista. Tunnelma oli huikea, vaikka stadionilla oli täysin hiljaista ottelun ensimmäiset kymmenen minuuttia. Kymmenen minuuttia absoluuttista hiljaisuutta ja seuraavat kymmenen minuuttia jatkuvaa yli 100 db:n yhtämittaista chänttiä.

Kysehän oli siis fanien yhteisestä protestista Ruotsin jalkapalloliittoa, politiikkoja ja mediaa vastaan. Fanikulttuuria on viime aikoina mustamaalattu ja aliarvostettu Ruotsissa. Fanit eivät kiellä valitettavia ylilyöntejä, vaan haluavat nostaa esille positiivisen kannatuskulttuurin. Positiivinen kannatuskulttuuri on suurin syy siihen, miksi Ruotsissa katsojamäärät ovat tasaisesti nousseet 1990-luvulta lähtien. Suuri yleisö saapuu tunnelman vuoksi otteluihin.

Protestista tiedotettiin ennen ottelua fanien nettisivuilla, facebookissa ja lehdissä. Stadionilla tiedotus järjestettiin flaijereilla sekä isoilla banderolleilla, jotka oli levitetty fanikatsomoiden alaosaan. Lisäksi katsomoiden capot kannustivat muita, niin hullulta kuin se kuulostaakin, olemaan hiljaa. Ei vislauksia eikä edes yksittäisiä huutoja. Edes kaikkien perinteisintä ”Å vi e AIK”- sisääntulobiisiä kukaan ei laulanut. ”Här låter fotboll utan supportrar.”

Kymmenen minuutin kohdalla hiljaisuus vihdoin päättyi. Mikä kontrasti! Vauhti nousi sekunnissa nollasta sataan! 25 tuhatta ihmistä nousi seisomaan ja lauloi omalle seuralleen. Olimme ostaneet liput Norra Stå:hon eli AIK:n fanikatsomoon. Tällaista tunnelmaa ei varmasti löydy Suomesta.

Välittömästi toisen puoliajan alettua molemmissa päädyissä syttyi arviolta 50-80 soihtua ja sen seurauksena koko stadionin peitti savupilvi. Syntyneen savupilven vuoksi peli jouduttiin keskeyttämään noin kymmenen minuutin ajaksi. Tämän kymmenen minuutin aikana fanikatsomot aloittivat vuoropuhelun ” SvFF – Fotbollsmördare” eli suoraan käännettynä ”Palloliitto – jalkapallon tappaja!”

Lyhyt analyysi itse matsista

Itse peliin lähdettiin varsin erilaisista lähtökohdista. Gnaget (”jyrsijät”) tarvitsi kipeästi voittoa, jotta haaveet mestaruudesta säilyisivät hengissä. Djurgårdenilla sitä vastoin oli pelko jopa pudota sarjasta. Toisaalta tällaiseen derbyyn joukkueiden lähtökohdilla ei ole suurta merkitystä, sillä nämä pelit on voitettava hinnalla millä hyvänsä. Peli päättyi 0-1 Eläintarhan poikien voittoon. AIK:lta todella heikko peli, kun taas Djurgården esitti sellaista peliä kuin pitikin. Tarkkaa puolustamista, helppoja syöttöjä ja harvat paikat käytettiin hyödyksi. Suomalaisia edusti Djurgårdens IF:n riveissä Jani Lyyski, kapteeni Daniel Sjölund ja Kasper Hämäläinen (vaihtoon 78. minuutilla). Ei siitä sen enempää. No, sen verran on pakko sanoa, että ottelun ainoan maalin tehnyt kärkipelaaja Kennedy vitutti välillä teatraalisuudellaan.

Matsin jälkeen suuremmilta järjestyshäiriöiltä vältyttiin, osittain hyvän organisoinnin ja lukuisten poliisien takia. Jopa poliisihelikopteri kierteli ilmassa matsin jälkeen. Aikamoista. Viimeksi Turun derbyssä Tps – Inter – matsin jälkeen ei näkynyt poliisihelikoptereita Kupittaan ilmatilassa.

Youtube-linkki matsin tunnelmiin. http://www.youtube.com/watch?v=TrSs453rRr8

Djurgården IF – AIK, Globen, Johanneshov (20.9.2011)

Keskustasta pääset helpoiten Johanneshoviin metrolla: valitse vihreän linjan T19 suuntaan Hagsätra. Tosin tällä hetkellä Gullmarsplanin ja Globenin välinen osuus on poikki, joten sen matkan joutuu kävelemään. Aivan Globenin vieressä on ostoskeskus, jonka alakerrassa on Djurgårdenin fanikauppa. Myös muutama pubi ja pikaruokala löytyy Globenin läheisyydestä.

Globenin ympäristö

Normaalisti lätkämatsit pelataan legendaarisessa Hovet- hallissa lukuun ottamatta suosittuja derbyjä, jotka pelataan siis Globenissa. Hovet-areena olisi kokemus jo sinällään, sillä 1955 rakennetun hallin matala katto ja tiiviit katsomot varmistavat aivan mielettömän tunnelman jokaiseen peliin. Globen sijaitsee aivan Hovetin vieressä eteläpuolella. Hovetin pohjoispuolella sijaitsee Söderstadion, joka toimii Hammarby IF:n eli tuttavallisemmin Bajenin kotistadionina.

Tosin Johanneshovin alueelle ollaan parhaillaan rakentamassa uutta Stockholmsarenaa, jossa Bajen tulee pelaamaan kotiottelunsa tulevaisuudessa. Tätä samaista stadionia saatetaan käyttää myös Jääkiekon MM-kisoissa 2013!

Ruotsalaisia urheilunystäviä käy hieman kateeksi, sillä Solnaan rakennetaan uutta 50 000 hengen Swedbank Arenaa, joka valmistuessaan on pohjoismaiden ensimmäinen UEFA:n elite-stadion.

Erittäin tiukat turvatoimet

Viime vuoden joulukuun pahojen myllyjen jälkeen turvatoimet myös jääkiekkomatseissa on kiristetty äärimmilleen. Sisäänmeno areenalle on kuin kävelisi lentokoneeseen: vyö pois, taskuista kaikki muovikippaan ja reppu läpivalaisun läpi. Jos metallinpaljastin piippaa, niin henkilö sivuun tarkempaan syyniin.

Areenaa ei pääse tapahtuman aikana sisällä kiertämään. Käytävillä ovet ovat puolessa välissä stadionia lukittu. Fanikatsomot sijaitsevat luonnollisesti päädyissä ja molemmilta puolilta seuraavat katsomolohkot on työnnetty kasaan, mikä siis Globenissa on mahdollista alimmassa kerroksessa. Areenan kiertäminen on käytännössä tehty mahdottomaksi.

Turisti on turisti Ruotsissakin

Tunnelma matsissa on tietysti erinomainen. AIK- fanina valitettavasti on myönnettävä, että Djurgårdenin fanit jääkiekon puolella ovat tällä hetkellä vahvempia kuin Gnagetin vastaavat. Tosin pitkät vuodet Allsvenskanissa ovat varmasti vaikuttaneet keltamustien joukkojen vahvuuteen.

Peli oli aika kiihkeä, minkä osoituksena mm. AIK:n maalia vartioinut viime MM-kisojen hopeamaalivahti Viktor Fasth menetti hermonsa pelin aikana pariinkin otteeseen. Tämäkin peli päättyi lopulta Djurgårdenin voittoon 4-2. Yleisöä 14 000.

Matsin jälkeen yksi meistä oli vahingossa väärällä puolella Globenia keltamusta huivi kaulalla ja turpiin meinasi tulla Eläintarhan pojilta. Onneksi poliisisedät olivat ajan tasalla. No mitä siitä nyt voi sanoa? Turisti on turisti.

Tunnelmaa lätkäderbystä:

http://www.youtube.com/watch?v=KQgR7Pgh0CE&feature=youtu.be#t=1m48s

http://www.youtube.com/watch?v=8wH91EyXKk0&feature=youtu.be#t=1m55s

Tuossa lisäksi klippiä Djurgården-faneista viime vuoden pudotuspeleissä: http://www.youtube.com/watch?v=3LC8S5G5elo&feature=related

Yhteenvetoa

Suosittelemme kaikille, jotka ovat kiinnostuneita hyvästä kannattajakulttuurista, piipahtamaan seuraavalla Tukholman reissulla yhteen urheilutapahtumaan. Ero kulttuureissa on huomattava, vaikka välimatkaa ei ole veden yli kuin 300 km. Kallista se ei ole, sillä pakolliset menot per henkilö olivat n. 120 euroa (miniristeilyt Viikkareilla 6, 2 x hostelliyö 60, fudislippu 20 ja lätkälippu 30 euroa).

Kannattajakulttuurin eroja on turha selitellä. Kaikessa ollaan jäljessä noin 20 vuotta. Perusasiat eli asenne ja kannattamisen syvin olemus tulisi hoitaa ensiksi kuntoon ja seuraavaksi kehiteltäisiin omia juttuja. Asennemuutos vie kuitenkin kauan aikaa. Onneksi viime vuosina Suomessakin on alkanut tapahtua huomattavaa edistystä.

P.S. Emme suosittele ruåtsalaisia oluita.

Syysterveisin, Raumam Boja